Elina

Posts by this author:

Porealtaan puhdistus

Vuodenajan vaihtuminen tuo mukanaan kaikennäköistä pesua ja puunausta, ja porealtaan puhdistus otettiin tehtäväksi tänään. Ikkunanpesu jää odottamaan pilvisempiä säitä 😄

Meidän porealtaaseen (Novitek Salla) vaihdetaan vesi kolme kertaa vuodessa. Edellisen kerran urakoitiin ennen itsenäisyyspäivää, ja seuraava kerta ajoittuu alkusyksyyn. Käytämme allasta 1-2 kertaa viikossa. Jos käyttökertoja olisi enemmän tai allasbileitä useammin, pitäisi pesukertoja tihentää.

Tyhjennys ja puhdistus

Ensin allas tyhjennetään tyhjennyspumpulla. Sillä on vähän hankalaa saada allasta aivan tyhjäksi, joten viimeiset vedet altaan pohjalta otetaan pois tekstiilipesurilla.

Porealtaan puhdistus ei vaadi vahvoja pesuaineita. Pesin altaan miedolla yleispesuaineseoksella ja pesusienellä, lopuksi huuhtelu ja kuivaus mikrokuituliinalla. Etenkin suuttimien ympäryksille kannattaa antaa sekä pestessä että kuivatessa erityishuomiota, koska pieniin koloihin jää helposti likaa.

Täyttö, lämmitys ja veden optimointi

Allas täyttyy uudelleen noin kolmessa tunnissa ja sen jälkeen sitä voi alkaa lämmittää. Me pidetään veden lämpötila yleensä 36-37 asteessa riippuen ulkolämpötilasta. En ole seurannut kauanko tavoitelämpötilan saavuttaminen vaatii, huomenna se ainakin on jo lämmintä 😅

Lopuksi altaan pH mitataan ja tarvittaessa korjataan sekä lisätään sekaan desinfiointiaine (meillä on käytössä aktiivihappi). Aktiivihappi on loistava keksintö! Meillä on koko perhe enemmän tai vähemmän herkkä- ja kuivaihoisia, joten en tiedä oltaisiinko ostettu koko allasta jos ainoa vaihtoehto sen puhtaanapitoon olisi kloorin käyttö.

Altaan jälkeen pesulle pääsi tänään myös grillin sisäosat, joten huomenna taitaa olla vuorossa grillikauden avaus!

Ihanaa lauantai-iltaa ❤️

Elina

Kaikkein paras gluteeniton pitsapohja

Yrityksen ja erehdyksen kautta, vuosien testailujen jälkeen voin nyt laskea jauhopussin käsistä ja todeta löytäneeni reseptin, jolla syntyy kaikista paras gluteeniton pitsapohja!

Paras gluteeniton pitsapohja
Paras gluteeniton pitsapohja, päällä jauhelihaa, pepperonia, ananasmurskaa (kyllä!) ja aurajuustoa.

Ohje on mukailtu tästä ohjeesta, ja vaikka omani onkin hyvin lähellä sitä niin aivan identtiset ne eivät ole – sen vuoksi haluan tämän muistiin jo itseänikin varten, nykyisessä hektisessä arjessa unohtuu kaikki mitä ei kirjoita ylös.

Matka tähän pisteeseen kesti kauan, koska halusin pitkään kokeilla erilaisia kuitupitoisempia ratkaisuja (tattari, tummat jauhoseokset), mutta lopulta niissä tuli aina ongelmaksi jokin ominaismaku, joka vei liikaa huomiota pitsatäytteiltä. Joten takaisin vaaleisiin jauhoihin: eilen kokeilin ensimmäistä kertaa Pirkan vaaleaa jauhoseosta ja se oli siinä!

Pirkan vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta hehkuttaa moni someleipuri, eikä turhaan! Tästä lähtien pidän sitä aina kuivakaapissa 😁

Suosittelen käyttämään leivontaan yleiskonetta, mutta jos se ei ole mahdollista niin käsivatkaimen taikinakoukut sopivat myös.

Paras gluteeniton pitsapohja

  • 4 dl kädenlämpöistä vettä
  • 1 pss kuivahiivaa
  • 1 vajaa ruokalusikallinen psylliumia
  • 1 tl suolaa
  • 1 rkl hunajaa
  • 5 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta (Pirkka)
  • 0,5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

Lämmitä vesi mikrossa tai vedenkeittimessä (lämmönsäätö!), lisää tarvittaessa kylmää vettä sekaan jos menee liian kuumaksi – kuivahiiva ei toimi yli 42 asteessa.

Lisää veden joukkoon kuivahiiva, psyllium, suola ja hunaja ja sekoita. Anna turvota sen aikaa kun hörppäät kokkausjuomaa ja etsit sopivaa mittaa jauhoille. Lisää 3 dl jauhoja ja vaivaa taikinaa pari minuuttia, lisää sitten loput jauhot ja viimeisenä öljy.

Kaulitse taikina leivinpaperille, lisää haluamasi täytteet ja paista 215 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Tässä voi olla suurtakin vaihtelua, mutta kokemus kertoo, että gluteeniton pohja jää helposti raa’aksi jos sen kanssa hätäilee.

Suosikitäytteeni pitsan päälle ovat joko yhdistelmä jauhelihaa, pepperonia, ananasta ja aurajuustoa tai sitten valitsen klassisen kana-bbq:n TAI kana-vuohenjuuston paholaisenhillolla ja rucolalla. Testasin viimeksi vuohenjuuston kanssa viikunahilloa ja se oli kyllä, niin oudolta kuin ajatus hillosta pitsassa kuulostaakin, ihan todella hyvää!

Olisi kiva kuulla sinun suosikkiyhdistelmät pitsan päälle ❤️

Ihanaa sunnuntaita!

Elina

Centifolia Eclat de Rose- testissä puhdistusöljy ja silmänympärysvoide

Ranskalainen luonnonkosmetiikkamerkki Centifolia on vakuuttanut minut useita kertoja ihanilla tuotteillaan, joten otin mielelläni kokeiluun nämä Eclat de Rose-linjan tuotteet (pr-näytteitä). Olen kirjoittanut linjan tuotteista aiemmin täällä.

Sain siis testattavaksi puhdistusöljyn ja silmänympärysvoiteen.

Centifolia Eclat de Rose Puhdistusöljy

Lupaus: Puhdistaa iholta kuona-aineet ja ilmansaasteet, poistaa meikin sekä kosteuttaa ja heleyttää ihoa. Sopii sekä ihon että meikin puhdistukseen: kasvoille, silmille ja huulille.

Tärkeimmät ainesosat: Centifolia-ruusu, C-vitamiini ja hyaluronihappo.

Centofolian puhdistusöljy on koostumukseltaan jotenkin tosi herkullista! Se on kuin vaaleanpunaista geeliä, joka sitten sulaa iholla öljymäiseksi. Tämä on käytössä todella miellyttävä ominaisuus, koska sen ansiosta aineen valumista pois kädestä ei tarvitse varoa. Öljy emulgoituu veden kanssa ja huuhtoutuu hyvin pois.

Puhdistusteho on, kuten sopi odottaakin, erinomainen. Tuoksu on todella mieto, ”raaka-ainemainen”. Kaiken kaikkiaan loistava puhdistustuote!

Centifolia Eclat de Rose silmänympärysvoide

Lupaus: Hajusteaineeton silmänympärysvoide kosteuttaa ja kirkastaa ihoa, vähentää tummuutta ja turvotusta sekä silottaa silmänympärysihon ensimmäisiä juonteita.

Tärkeimmät ainesosat: Centifolia-ruusu, C-vitamiini, hyaluronihappo, mikromerileväuute, tattarinsiemenuute

Olen kehitellyt uuden tavan toteuttaa silmänympärysvoiteiden testauksen: testaan ne nykyisin koko kasvojen iholle, jotta saan paremman käsityksen tuotteen ominaisuuksista ja siitä, kuinka se käyttäytyy iholla.

Centofolialla on voiteissaan jokin maaginen juttu, jolla ne saadaan tuntumaan ihanan täyteläisiltä olematta silti RASVAISIA. En itse hirveästi pidä sellaisesta superöljyisestä tai suorastaan klähmäisestä ihofiiliksestä, jonka moni kuivan ihon tuote jättää. Tämä voide on kuin samettia iholla 😍 Voisin hyvin käyttää tätä päivävoiteena koko kasvoilla, mutten raaski!

Silmänympärysvoiteen erikoisuutena on metallinen aplikaattori, jonka tarkoitus on toimia levitysvaiheen turvotusta vähentävänä elementtinä (yhdessä tattarinsiemenuutteen kanssa). Ajatus on hyvä, mutta mielestäni epähygieeninen tai ainakin tulisi paine käyttää voide nopeasti loppuun.

Jos vain suinkin ennätän, teen koosteen viime vuoden parhaista kosmetiikkatuotteista. Jos se jää haaveeksi, niin kerron jo nyt, että tämä voide kuuluisi ehdottomasti sille listalle!

Centifoliaa myydään ainakin Sokoksilla, joten saatavuus on myös kivijalkamyymälöistä varsin hyvä 😊

Takkoja, luukkuja ja hormeja: Millainen prosessi oli tulisijan valinta?

Kaupallinen yhteistyö: Tulikivi

Tulisijan valinta kesti meillä varsin kauan, taisin alkaa katsella niitä jo silloin kun varmistui, että aiomme hakea tonttia! Nykyisen vuolukiviuunin sijasta halusimme uuteen kotiin hieman siromman vaihtoehdon tinkimättä kuitenkaan liiaksi lämmitysominaisuuksista. Jonkin aikaa mielessä kävi myös moderni takka-leivinuuni, mutta aika nopeasti luovuimme ajatuksesta ja keskityimme vertailemaan pelkkiä takkoja.

Kauniin ulkonäön lisäksi vertailimme tulisijoista seuraavanlaisia ominaisuuksia:

  • Massa: Iso massa varaa paljon lämpöä, joten siro ulkonäkö ei saanut merkitä liiallista keveyttä. Etsimme noin 2000 kilon painoisia takkoja (vrt nykyinen uuni painaa lähes 3000 kiloa).
  • Hyötysuhde: Kuinka pienellä puumäärällä tulisija lämpenee?
  • Lämmönluovutusaika: Tämä ilmoitetaan tunteina ja prosentteina maksimitehosta. Toisin sanoen näistä luvuista pystyi vertailemaan, kauanko tulisija pysyisi lämpimänä lämmityksen jälkeen.
  • Materiaali: Vuolukivi on lämpöominaisuuksiltaan vertaansa vailla, mutta sille ominainen siniharmaa sävy ei ole suosikkini. Myös ajatus maalaamisesta tuntui vähän hassulta, kun kyse oli uudesta tulisijasta. Näin ollen etsintä kohdistui ensisijaisesti keraamisiin takkoihin.
  • Väri: Mietin aika pitkään mustan ja valkoisen välillä: kunnes Eeli piirti mustekynällä uunin kylkeen. Valkoinen on värinä kaunis, mutta arka, ja näin ajatus mustasta tulisijasta sai lopullisen sinetin.

Koska takka sijoittuu meillä ruokailutilan ja olohuoneen väliin tilanjakajaksi, halusimme siihen luukun molemmille puolille. Näin takkatulesta voisi nauttia molemmissa tiloissa.

Lopullinen valinta

Ja kuinkas sitten kävikään! Ajatus vuolukivestä kummitteli edelleen takaraivossa, ja päätin viedä ajatusta eteenpäin. Laitoin syksyllä viestiä Tulikivelle ja kyselin, että olisiko tulikivitakkaa mahdollista laatoittaa. Kuin tilauksesta heidän Karelia-mallistonsa oli juuri tulossa markkinoille!

Odottelin muutamia viikkoja mallikuvia, ja ne nähdessäni tiesin heti, että tässä se on! Nyt ei tarvinnut tinkiä mistään! Meidän takkamme on Tulikiven Saramo keraamisella laatalla päällystettynä.

Vasemmalla Structure ja oikealla Satin Black.

Mustia sävyjä on kaksi: Satin ja Structure Black. Käytin mallipaloja kotona ja raksalla, ja sain vahvistusta ihastukselleni sileäpintaista Satin Blackia kohtaan. Myös Structure Black on upea pinta, joten tottakai tätä(kin!) valintaa jahkailin parin päivän ajan ennen kuin olin päätöksestä varma.

Takan asennus on ohjelmassa tammi-helmikuun vaihteessa. Odotan todella paljon, että pääsen näkemään tämän kaunokaisen paikoillaan!

Millaisilla periaatteilla valitsimme valaistuksen värilämpötilat?

Yleisvalaistus toteutetaan meillä led-spoteilla tai -paneeleilla. Se, minkä kokoisia valoja mihinkin tilaan on tarkoitus laittaa, on vielä mietinnän alla. Sen sijaan valaistuksen värilämpötilat on nyt päätetty – ainakin melkein, sillä mitään ei ole vielä tilattu 😅

Minulla on sellainen käsitys, että nykyisin on suositumpaa käyttää neutraalinvalkoista 4000 Kelvinin värilämpötilaa. Paljon kuitenkin käytetään myös lämpöisempää kolmea tuhatta, joten kysymyksessä on puhtaasti makuasia. Me päädyimme lopputulokseen, jossa pyritään hyödyntämään molempien sävyjen parhaat puolet.

Värilämpötila 3000K

Pehmeä yleisvalaistus tiloihin, joissa myös oleskellaan kyseisessä valossa. Ulkovalojen osalta taas mustan kanssa sopii mielestäni paremmin lämpimämpi sävy, valkoiseen taloon valitsisin toisin.

Kaikkien tilojen yleisvaloksi en lämpimänvalkoista halua, sillä omaan silmääni se kellertää liikaa ja siiten vääristää muita värisävyjä.

Kuva: Onninen

Värilämpötila 4000K

Suurimmaksi osaksi talon yleisvalaistus tulee ”puhtaammalla” valonsävyllä. Tämä jo senkin vuoksi, että ne palvelevat paremmin esimerkiksi siivotessa tai muulloin kun tilanne vaatii enemmän valoa. Muutoin viihdymme enemmän epäsuorassa valossa, joten spoteilla ei ole tarvetta toimia tunnelmanluojana.

Makuuhuoneisiin mietin aluksi himmennystä, mutta juuri tuon yllämainitun syyn vuoksi se jätetään todennäköisesti pois. Sen sijaan yleisiin tiloihin himmennys tulee. Vessoissa taas valopeilit toimivat tarvittaessa myös epäsuoran valon lähteenä.

Valaistuksen värilämpötiloja suunnitellessa kannattaa huomioida myös se, että mitkä valaisimet ovat samanaikaisesti päällä. Eri värilämpötilat samassa tilassa tuovat toistensa huonot puolet esille, ja lopputulos voi mennä kirjavaksi.

Mitä kuuluu raksalle?

Raksalla ollaan paria yksityiskohtaa vaille levyvalmiita seinien osalta! Seuraavaksi sähkömies pääsee katon kimppuun, ja sitten päästään tekemään myös sisäkatto. Hurjia harppauksia on siis tapahtunut ja lisää on luvassa!

Ihanaa lauantai-iltaa!

Elina

Ps. Edellinen raksa-aiheinen postaus kodinhoitohuoneen suunnittelusta löytyy täältä!