Lapsi- ja koiraperheen imurivalinta, osa 2: Testissä Miele Triflex HX1 Pro

Jos klikkaa sisään Facebookin Siivoushullut-ryhmään (kyllä, siellä on sellainenkin!) ja tiedustelee, mikä kodinkone kannattaisi hankkia, saa Miele aina runsaasti kannatusta, oli kyseessä sitten pesukone tai imuri. Vuoteen 2020 saakka oli kuitenkin tuoteryhmä, jota hallitsi toinen tuotemerkki vailla varteenotettavia kilpailijoita: high-end varsi-imurit. Viime vuonna pakka lopulta sekoittui kun kuvaan astui Miele Triflex HX1 -tuoteperhe, joka ainakin paperilla näytti laittavan Dysonin valta-aseman kyseenalaiseksi. Tekniikka ja ulkomuoto näyttävätkin näissä laitteissa hyvin samanlaisilta, paitsi että Mielen imuri taipuu vielä kolmanteen asentoon, jossa moottori ja pölysäiliö ovat lähellä suulaketta.

Edellisessä postauksessa kerroin meidän imurivajeesta ja kävin läpi syitä, miksi päädyin hankkimaan Miele Triflex HX1 Pro -mallin varsi-imurin.

En ala tässä postauksessa kertomaan yksityiskohtaisesti laitteen teknisiä ominaisuuksia (ne löytää helposti Mielen omilta sivuilta tai jälleenmyyjiltä), vaan keskityn käyttökokemukseen.

Käyttökokemus: Miele Triflex HX1 Pro

Imuri pääsi tositoimiin heti ensimmäisenä päivänä, ja vaivalloisesti toimineen Electroluxin jälkeen sen kanssa työskentely tuntui suorastaan juhlavalta. Pölysäiliötä tyhjentäessäni totesin, että olipa meillä paljon hiekkaa lattialla, kunnes tajusin sen olevan pölyä..! Olin yhtä aikaa vaikuttunut ja järkyttynyt.

Miele Triflex HX1 Pro

Ehdoton hitti on Mielen suulake, joka tunnistaa milloin ollaan maton päällä ja (aivan kuin se tietäisi meillä olevan kaksi karvaista koiraa) alkaa lisätä sisältämänsä harjan pyörimistehoa. En käsitä, että miksi tällaista ominaisuutta ei ole tavallisissa imureissa? Sama koskee suulakkeessa olevaa tehokasta led-valoa, joka paljastaa pölyhiukkaset yhtä armottomasti kuin kevätaurinko likaiset ikkunat talven jälkeen.

Miele Triflex HX1 Pro

Myös äänitason suhteen lupaukset pitävät paikkansa: matalataajuuksisena se kuulostaa todella hiljaiselta.

Tuomio ja pohdinta

Kahdeksansataa euroa on kova hinta imurista, ja sellaisen maksaessaan täytyy mielestäni voida olettaa olevansa 100 % tyytyväinen ostoksensa. Tämän vuoksi olen pitänyt pääni kylmänä imuria testaillessani ja pyrkinyt arvioimaan sen ominaisuuksia mahdollisimman objektiivisesti.

Imurin mukana tulee kolme lisäsuulaketta: tekstiili-, rako- ja harjasuulake.

Valitettavasti en voi sanoa olevani imuriin täysin tyytyväinen.

Suurin ongelma on käyttöaika. Pro-mallissa tulee mukana lisäakku, jonka avulla imurin luvataan toimivan peräti kaksi tuntia (yhden akun käyttöajaksi ilmoitetaan 60 minuuttia). Mielen imurilla ei ole lataustelinettä, jossa se majailisi käytön jälkeen, vaan akku täytyy irrottaa lataamista varten. Ajatuksena tässä lienee se, että pienessä lataustelakassa on aina täyteen ladattu akku odottamassa.

Tämä toteutuisikin hienosti, jos yhdellä akulla todella imuroisi sen 60 minuuttia. Sen sijaan valot sammuivat jo 15 minuutin kohdalla, ja totesin käyttäneeni molemmat akut ennen kuin olin imuroinut loppuun asti. Otin nurkasta vanhan Electroluxini ja imuroin sillä loput (ja mietin samalla, että onpa se siro ja kevyt liikutella).

Toinen merkittävä asia on käyttömukavuus: suuret ominaisuudet tukevat mukanaan myös suuren painon. Mielen imurissa painopisteen saa kyllä alas toisin kuin Dysonin kanssa, mutta silloin suulakkeen ketteryys kärsii huomattavasti ja imurista tulee kömpelö. Käyttömukavuuteen liittyy myös pölysäiliön tyhjennys, jota ei voi millään kehua kovin käteväksi. Karvat pakkautuvat säiliöön niin napakasti, että niitä täytyy kaivella sieltä sormilla. Rutiinina tällainen on vähän tylsä juttu.

Alas kiinnittyvä koneisto tekee imurista kevyemmän käsitellä, mutta samalla suulakeosan ketteryys kärsii.

Testasimme imuria myös rikkaimurina auton hiekkaiseen takakonttiin ja hetken pyörittelyn jälkeen Matti kävi hakemassa meidän vanhan Voltan varastosta.

Näin ollen joudun vähän haikeana toteamaan, ettei meidän ja Mielen kumppanuudesta tullut lähellekään niin pitkää kuin olin kuvitellut. Onneksi ostokselle annettiin 50 päivän tyytyväisyystakuu.

Kokemus antoi aika paljon ajattelemisen aihetta: ajatus robotti-imurin ja supervarsi-imurin muodostamasta työparista alkaa karista ja mieleen tulee perinteinen imuri, jonka kanssa ei tarvitsisi miettiä akun kestoa. Ensi vuonna neliöitä on kuitenkin reilusti enemmän.

Elina

2 Comments

  1. 16 elokuun, 2021 / 7:52 am

    Kiva oli kuulla kokemukset ja unohdanpa ajatukset sitten tuollaisesta imurista. 15 minuuttia ei riitä alkuunkaan 2-kerroksiseen taloon ja edelleen vaan epäilen ettei tuollainen varsi-imuri ole yhtä hyvä kuin perinteinen, kun kyseessä on eläintalous kissanhiekkoineen. Noin kalliille imurille kuitenkin odottaa monen monta elinikää ja jos se ei kestäkään sitten…jatkan siis perinteisellä Electroluxilla, sain sentään tilattua ne yleissuulakkeet ja imurointi on nyt huomattavasti mukavampaa. Mulla on myös ylä- ja alakerrassa omat imurit niin ei sentään tarvii raahat portaissa ylös alas :)

    • Elina
      Kirjoittaja
      16 elokuun, 2021 / 11:11 pm

      Joo valitettavasti tietyissä kohdissa varsi-imuri häviää perinteiselle, esimerkiksi tuuletusluukkujen ympäriltä ei tehnyt mieli edes alkaa kokeilla kun varsi oli sen verran painava. Suulakkeilla on muuten tosi iso merkitys! Kaksikerroksisessa talossa tuo imuri/kerros on varmasti tosi hyvä juttu, voin vain kuvitella miten tympisi kanniskella imuria portaissa :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.