Vuosi 2019: Kiitos ja hyvästi

Viime vuonna tähän aikaan mietimme mieheni kanssa, että tuleva vuosi 2019 tulisi olemaan hyvin tapahtumarikas. Emmekä silloin vielä tienneet, että paria kuukautta myöhemmin järjestelisimme häitämme..! Vaikka tässä iässä tuntuu, että aika kuluu yhä nopeammin, on tämä vuosi tiheine kohokohtineen tuntunut jopa pitkältä. Tai ainakaan tylsistymään ei ole päässyt.

Vuoden lopulla on hyvä miettiä hetki mennyttä, että voi jättää sen taakse ja suunnata kohti uusia tuulia.

Kevät: Kihlaus, häät ja häämatka

Vuosi 2019 on tulevaisuudessa se vuosi, jolloin meistä tuli aviopari, ja sen vuoksi hyvin erityinen. Kihlautuessamme viime keväänä oli alusta asti selvää, että naimisiin mennään sopivan viikonlopun osuessa kohdalle, ja sattumoisin Joensuun kirkko oli vapaana juuri lomani ensimmäisenä viikonloppuna <3

Wedding photography
Kuva: Jami Ivanoff
Karpathos
Karpathos <3

Kaksi viikkoa Karpathoksella tulivat juuri niin tarpeeseen kuin mahdollista kaiken häähössötyksen jälkeen.

Kesä: Positiivinen raskaustesti ja miniloma

Tätä hetkeä en unohda koskaan. Kaksi viivaa tikussa, ja todella epätodellinen fiilis. Onko siellä todellakin joku..? Nyt ei tarvitse enää arvailla. Tällä hetkellä mennään 33. viikolla ja se kyllä näkyy ja tuntuu :D

Kouvolan asuntomessut
Kouvolan asuntomessut
Kotka oli jälleen erinomainen valinta yöpymispaikaksi :)
Tykkimäki

Lomailin vielä heinäkuussa yhden viikon, ja teimme tuolloin lasten kanssa pienen reissun Kouvolan Asuntomessuille (sekä tietenkin Tykkimäkeen!). Tämän vuoden messut olivat pienoinen pettymys, toivottavasti tulevana vuonna Tuusula säväyttää vähän enemmän.

Syksy: Raskaana

Vaikka syksyllä ei ollut juurikaan sen erityisempiä päivämääriä, niin raskauden eteneminen ja sikiön kasvun seuranta rytmittivät syksyä nopealla tahdilla.

Liikunnan harrastaminen jäi harmillisen vähäiseksi väsymyksen vuoksi. Aina kun olisi ollut aikaa treenata, olin valmis lähinnä valumaan sohvan läpi unten maille. Vuorotyö toi tietysti omat haasteensa tässä yhtälössä.

Jättäydyin myös pois aktiivisen koiraharrastuksen parista, ja tuo päätös tuntuu nyt pari kuukautta myöhemmin parhaalta pitkään aikaan. Voimavarat eivät vain riitä kaikkeen. Kisu täyttää kuitenkin jo kahdeksan tammikuussa, ja haluan sille mahdollisimmat terveet eläkevuodet, joten agility suuren vammautumisriskin lajina saa jäädä. Siina taas ikuisena lapsena ehtii hyvin vielä miettiä, että mitähän sitä tekisi ”isona”.

Talvi: Sairausloma ja joulu

Marraskuun lopulla jouduin jäämään pois töistä supistelun vuoksi (sitä ennenkin olin jo könkännyt vähän kiusallisen näköisesti liitoskipujen takia). Lepo auttoi hyvin supisteluun, joka kuitenkin aina rasituksen lisääntyessä palasi. Tämän vuoksi sairauslomaa jatkettiin äitiysloman alkuun asti.
Minun oli jopa vähän vaikea hyväksyä sitä, etten menisi enää töihin. Taustoitan tätä tunnetta sen verran, että yksikkömme muuttaa ensi keväänä uusiin tiloihin, ja jouduin sairausloman vuoksi hyvästelemään vanhat tilat jo etukäteen. Aikakauden loppu.

Joulua vietimme lasten ja vanhempiemme kanssa, ja tunnelma oli juuri niin ihana kuin vain voi toivoa <3

2010-2019

On jokseenkin huvittavaa, että hoksasin vasta muutama viikko sitten, että nythän tosiaan vaihtuu vuoden lisäksi myös vuosikymmen. Taas..! :D

Mennyt vuosikymmen voisi olla nimeltään ”Varhaisaikuisuuden ja itsensä etsimisen vuosikymmen”. Kuluneiden vuosien aikana:

  • Valmistuin terveydenhoitajaksi
  • Ostin ensimmäisen oman asuntoni
  • Sain vakituisen työpaikan
  • Erosin kaksi kertaa pitkästä parisuhteesta
  • Menetin kaksi koiraa, joista toisen aivan liian aikaisin
  • Kisu ja Siina tulivat elämääni
  • Aloin kirjoittamaan blogia
  • Muutin viisi kertaa
  • Menin kaksi kertaa naimisiin – vaihdoin sukunimeä kolme kertaa
  • Olin neljä kertaa kaasona
  • Isoäitini kuoli
  • Ostin, remontoin ja möin omakotitalon
  • Tapasin elämäni miehen

On selvää, että kymmeneen vuoteen mahtuu paljon asioita. Kaikista ei tarvitse olla ylpeä, mutta menneitä virheitä ei voi jäädä loputtomasti murehtimaan – katkeruus ei ole hyvä ystävä. Ennen vuotta 2019 ehdin rämpiä läpi monta raskasta vuotta, jolloin tuntui, ettei vastoinkäymisille ole mitään rajaa. Näin ollen, vaikka tämä viimeisin vuosi onkin todellinen hopeareunus kuluneelle kymmenelle vuodelle, olen todella iloinen päästessäni hyvästelemään sen ja kaikki nuo edeltävät vuodet.

Jos polku on kivinen, kiipeä yksi kivi kerrallaan.

Mitä tästä kaikesta sitten jäi takataskuun? Menneisyyden käsittely ja siitä irtipäästäminen on vaatinut toistuvaa peiliinkatsomista ja armotonta itsetutkiskelua. Täydellisyyttä on turha tavoitella, mutta on erittäin hyödyllistä tunnistaa virheelliset ajattelu- ja toimintatavat. Näin voi ainakin toivoa viisastuvansa.

Vuosi 2020

Vuosi 2020 tulee muuttamaan elämäni (ja monen muun) ja olemaan muutenkin täysin poikkeuksellinen aiempiin verrattuna. Jos kaikki menee hyvin, raskaus päättyy lapsen syntymään keväällä ja tehtäväni on potilaiden sijasta hoitaa vauvaa. Rehellisesti sanoen odotan tulevaa hieman pelonsekaisissa tunnelmissa, mutta yritän olla stressaamatta liikaa. Kaikkiin asioihin en voi kuitenkaan itse vaikuttaa.

Sen kummenpia lupauksia en suunnitellut tekeväni uudelle vuodelle, mutta Joulua viettäessä makean syönti eskaloitui sekä minulla, että miehelläni sellaisiin mittasuhteisiin, että siihen täytyy laittaa hetkeksi stoppi. Kuinka pitkä herkkulakko onkaan tulossa, sen aika näyttää ;)

Sinua, lukijani haluan kiittää kuluneesta vuodesta ja toivon sinulle mitä parhainta Uutta Vuotta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *