Superhyvä proteiinilettu

Tätä reseptiä pyydetään minulta usein, joten tämä postaus säästää minulta tästä eteenpäin kirjoittamisen vaivan. Jatkossa laitan vain linkin :D Löysin alkuperäisen reseptin noin vuosi sitten, ja muokkasin sitä hieman paremmaksi (köh!). Lettu toimii sekä lämpimänä, että kylmänä, joten sen voi työntää täytteineen purkkiin ja ottaa töihin evääksi.

Tarvitset:
Tummuneiden banaanien loppusijoituspaikka :D
Toisin sanoen:
1 dl munanvalkuaista (kolmen kanamunan valkuaiset)
½ dl kaurahiutaleita
1 pieni banaani
1-2 tl perunakuitua
1-2 tl kaakaojauhetta
puolikas pipetillinen vaniljasteviaa
Sekoita kaikki aineet sauva- tai tehosekoittimella. 
Suosittelen sauvasekoitinta, josta saa helposti terän irti. Kuvassa Bamix.
Kaada (kookos)öljytylle paistinpannulle.
Laita päälle mistä tykkäät. Minä laitan mustikoita, omenasosetta ja turkkilaista jugurttia (niin hyvää!)
Nauti.
Hyvää viikonloppua! :)

Minä ja minun vatsani.

Olen pitkään miettinyt, kuinka tästä kirjoitan, kun sen aika on. Aihe on hyvin tärkeä. Ei vain minulle, vaan tuhansille suomalaisille, jotka kärvistelevät vatsavaivojensa kanssa. Suomihan on oikein mahakipuisten mallimaa. Tulehduksellisten suolistosairauksien määrä on jatkuvassa kasvussa, ja ne, jotka pääsevät tähystysten läpi ilman löytynyttä vikaa, löytävät itsensä “toiminnallisten vatsavaivojen” kastista. Yleensä potilaalle annetaan selitykseksi ärtyvän suolen oireyhtymä, johon voi tarvittaessa ottaa oireenmukaista lääkettä. Muistan vieläkin tunteen, kun kuulin lääkärin ohjeet. Jäi aika tyhjä ja yksinäinen olo, toisin sanoen oireiden kanssa piti vain pärjäillä. Huomautan nyt, että itse olen tämän diagnoosin saanut 15 vuotta sitten, joten potilasohjaus voi olla tänä päivänä jo huomattavasti edistyneempää. Ainakin toivon niin.

Mutta palataanpa ajassa taaksepäin aikaan, jolloin vatsavaivat alkoivat. Olin kahdeksannella luokalla, en muista tarkkaan päivää jolloin oireet alkoivat. Tuskin ne ovat tulleet kuin salama kirkaalta taivaalta, vaan pikkuhiljaa. Tuosta kesästä muistan, että mansikat tulivat samannäköisenä ulos kuin olivat menneet sisään. Pääsin silloin aika nopeasti tutkimuksiin, koska lähisuvussani oli Crohnin tautia sairastava henkilö. Mutta suolessani ei ollut mitään näkyvää vikaa. Aloin siis pärjäillä.

Aloin käyttää aika liberaalisti suolen toimintaa lamaavaa loperamidia. Lääke täydellinen apu, koska sen otettuani minun ei tarvinnut miettiä vatsaani pariin päivään. Toisaalta vatsan täydellinen toimimattomuuskaan ei tuntunut hyvältä, joten lääkkeiden syönti jäi erityistilanteita varten.
Opin, että vatsani reagoi herkästi syömiseen. Pystyin siis säätelemään vatsani toimintaa olemalla syömättä esimerkiksi ennen tärkeää koetta tai muuta tilannetta, jossa ei ollut mahdollista päästä vessaan.

Ei varmasti tule yllätyksenä, että jatkuva ripulointi jättää jälkensä nuoren ihmisen kehittyvään itsetuntoon ja psyykeen? Lukion jälkeiseen aikaan mennessä olin kehittänyt klassisen muna vai kana- ongelman, sillä aloin saada paniikkikohtauksia. Pelkkä tieto siitä, etten voisi halutessani päästä vessaan, vaikka tilanne olisi lyhytaikainen, sai kylmän hien otsalle ja sydämen hakkaamaan vimmatusti. Ja tähän tietenkin vatsa vastasi murahtamalla: aikaa vessan etsimiseen minuutti. Kassajonoahdistus oli tästä tyypillinen esimerkki. Ei se jonottaminen mitään, siitähän saattoi poistua kesken kaiken. Mutta sen jälkeen kun ostokset olivat jo kassahihnalla. Ei ollut mitään niin raivostuttavaa kuin hidas myyjä!

Toki tämänkin asian kanssa pärjäsin, ainakin jotenkuten. Tein ruokaostokset kaupoissa, joissa oli asiakasvessat. Istuin elokuvateatterissa reunapaikalla. Ajoin autoa mieluiten yksin ja välttelin keskustassa pyörimistä. Olin kertonut ahdistusoireestani jo yläasteaikana koululääkärille, joka totesi että kyllä minun täytyisi saada ajatukseni hallintaan. Aivan. Toinen lääkäri määräsi minulle bentsodiatsepiineja. Hyvä yritys, mutta niistä ei ollut mitään hyötyä. Kymmenessä vuodessa minusta oli tullut ripuloiva melkein-psykiatrinen-potilas. Viehättävää, eikö?

25- vuotiaana olin juuri valmistunut terveydenhoitajaksi, ja olin hyvä auttamaan muita ihmisiä. Olin toki kokeillut itseeni monenlaisia ruokavalioita ja söinkin hyvin terveellisesti, mutta mikään kokeilemani asia ei saanut ahdistusta pois, vaikka vatsaoireet olisivat hetkeksi hellittäneetkin. Töissä ollessani opin ajan kuluessa psyykkaamaan itseni toimintakykyiseksi. Opiskeluaikana en vielä osannut, pariin otteeseen sain niin rajun kohtauksen, että verenpainetasoni laski niin alas että näin pelkkää mustaa. Yksi viimeisistä, ellei peräti viimeinen, kohtauksista tuli yövuorossa kun olin saattamassa anestesialääkärin kanssa intuboitua potilasta teho-osastolle. Piiskasin itsenäni koko matkan ajan, keskityin vain avustamaan potilaan hengitystä ja huutamaan itselleni sisäisesti, että nyt vaikka paskot housuun mutta potilaan viet perille! Ja veinkin. Ja sitten kävin vessassa.

Tuon tapauksen jälkeen päätin, että nyt riittää pelleily. Minähän en loppulämääni vietä vessanpöntöllä. Karsin ruokavaliostani kaikki maito- ja viljatuotteet kauraa lukuunottamatta pois, ja aloin odotella mitä tapahtuisi. Olin siis aiemminkin kokeillut eliminaatiodieettiä, mutten tarpeeksi pitkiä aikoja kerrallaan. Kolmen kuukauden jälkeen uskalsin kokeilla hapanmaitotuotteita, ja ilokseni en saanut niistä oireita. Gluteenittomuus kuitenkin jäi pysyväksi. Pari kertaa on tullut kokeiltua, kestääkö vatsa. No ei kestä.

En tiedä, olenko nyt sitten gluteeniyliherkkä? Se kun on niin trendikästä, että viimeisimmässä Trendissä kyseltiin lukijoilta, että kai sinullakin joku yliherkkyys on? Ehkä olen sitten kaikin tavoin herkkä, mutta minun mielestäni artikkeli oli loukkaava. Terveiset vaan sinne toimitukseen. Kyllä minäkin söisin mielelläni ruisleipää ja korvapuusteja, jos en saisi siitä niin kovaa rangaistusta. Nykyisin siis olemme vatsani kanssa taas ihan kavereita. Pää tulee vähän jälkijunassa, mutta uskallan tänä päivänä tehdä asioita, joista sain ennen vatsanväänteitä jo pelkästään ajattelemalla niitä. Uskallan käydä lähikaupassa, vaikka siellä ei ole asiakasvessaa. Uskallan istua elokuvateatterissa keskipaikalla. Uskallan mennä ostoskeskukseen shoppailemaan niin, että voin oikeasti keskittyä itse asiaan. Ja viimeisimmällä lentomatkalla söin muutaman oliivin. Iso edistysaskel verrattuna ensimmäiseen pitkään lentomatkaan Teneriffalle pari vuotta sitten, jolloin olin koko matkan syömättä :D Nyt voin jo hieman nauraa asialle, vaikka muuten minua ei tätä kirjoittaessa juurikaan naurata. Koska tiedän, kuinka paljon ihmiset näiden asioiden kanssa painivat, syövät lääkkeitä ja joutuvat rajoittamaan elämäänsä.

Mádara – monella tavalla esimerkillinen

Mádara kuuluu niihin luonnonkosmetiikkabrändeihin, joista minulla on aika ristiriitaiset tunteet. Tai ei oikeastaan, tuotteissahan ei ole mitään vikaa. Ne vain minun nenääni haisevat ruohonleikkuujätteelle. Poislukien tietenkin Pihlaja- tuotteet, ne tuoksuvat jo selvästi paremmalle. Moni kuvailee tuota Madaran “perustuoksua” kukkaniityksi tai muuten kepeän kesäiseksi, ja jokaisella on tietysti omaan mielipiteeseensä oikeus.

Pakkausdesignista sarja saa ison plussan, pullot ovat kauniita ja pumppumekanismit toimivat hyvin.
Vihreästä tuoksusta löytyy jotain positiivistakin: Madara on täydellinen unisex- tuotesarja, sillä voiteiden koostumuksista löytyy sopivan kevyitä vaihtoehtoja ja ruohon tuoksusta on hyvin lyhyt matka miehille suunnattujen tuotteiden “metsäiseen” tuoksumaailmaan.
Ja tietenkin on näppärää, että voi tarvittaessa käyttää samaa tuotetta vaikka matkalla.

Vartalovoide

Madara
 Jos etsit talveksi hyvää vartalovoidetta (tai haluat ostaa sellaisen lahjaksi miehellesi), suosittelen lämpimästi kokeilemaan kuivalle, atooppiselle ja hilseilevälle iholle tarkoitettua Nourishing Creamia. Voidepohjasta löytyy auringonkukkaöljyä ja kaakaovoita, ja vaikuttavat kasviuutteet on poimittu tyrnistä, merilevästä, kehäkukasta ja piharatamosta.  Koostumus on ihanan kermainen ja voide tekee ihon todella pehmeäksi.

Seerumi

Toinen testaamistani tuotteista on Mádaran anti-age- linjan Time Miracle- seerumi. Sen pohjana on veden sijasta koivunmahla, jonka kuvaillaan uudistavan ja suojaavan ihoa. Varsinaisena “ihmeaineena” on kasviyhdiste nimeltä G7. Tuote sopii hyvin sekä päivä- että yökäyttöön, päivällä vaatii tietenkin lisäksi voiteen koska seerumissa ei ole suojakerrointa. Ainesosalistassa on kyllä titaanioksidi, mutta määrä lienee niin pieni ettei sillä ole aurinkosuojan kannalta merkitystä.  Seerumi on nyt reippaassa alessa NGC:n nettikaupassa, hinnaksi jää alle kolmekymppiä!

Madara

Madara on hyvin monesta syystä noussut todella suosituksi, sillä en usko kovinkaan monen jakavan samaa niittyällötyksen tunnetta kanssani. Eihän se möisi ollenkaan :D Minulla on vielä kokeilematta sarjan misellivesiuutuus, joka on mielestäni turhan tyyris jokapäiväiseen läträämiseen. Mutta voisin ostaa sen silmämeikinpoiston täydentäjäksi, koska tällä hetkellä käytössäni oleva Cattier on siinä kohtaa vähän ponneton.

Onko sinulla Madara-suosikkia?

Edit. Olin kirjoittaessani niin fiksoitunut miettimään Madaran voiteita, että unohdin kokonaan sarjan kiistattoman ykköstuotteen, joka ei haise pahalle :D Tästä tehopakkauksesta tulee kuitenkin ansaitusti oma postauksensa ;)

Siivouspäivä

Minulle vapaiden alku tarkoittaa yleensä lähes poikkeuksetta siivouspäivää. Tällä tavoin on mukavampi nauttia lopuista vapaapäivistä siistissä kodissa, ja voi ehkä hyvällä omallatunnolla vähän palkita itseään.
Siivous, jos joku asia, on välineurheilua: huonoilla vehkeillä tulos jää huonoksi ja siivoajasta tulee kiukkuinen. Tykkään käyttää Sinituotteen siivousvälineitä: tehokkuuden lisäksi kotimaisuus on plusssaa. Toinen tärkeä jokapaikanhöylä on Universal Stone, jolla voi ilmeisesti siivota melkein mitä vain. Ainakin kylpyhuoneessa se toimii hyvin :D

Sini kaakeliharja

Ostin viime viikolla Sinin uuden kaakelipinnoille tarkoitetun pesuharjan ja yllätyin positiivisesti. Tulos oli jotain aivan muuta kuin Viledan sienellä hinkkaamalla (ehkä se on tarkoitettu koteihin, joissa kylpyhuone pestään viikoittain). Minä en ihan niin reipas ole, joten välineen pitää olla vähän järeämpi.

Universal Stone

Sen sijaan pesuainetta pitää pystyä käyttämään ilman suusuojusta ja käsineitä. Pyrin suosimaan mahdollisimman ympäristö- ja lemmikkiystävällisiä tuotteita. Testasin nyt toista kertaa Universal Stonea kylpyhuoneeseen ja tällä kerralla tuon Sinin harjan kanssa olin tyytyväinen lopputulokseen. Ekalla kerralla ei hirveästi naurattanut kun tajusin lattian kuivuttua, että hyöty oli ollut lähinnä liikunnallinen :D
Koiraperheessä lian torjuntaan täytyy panostaa hieman enemmän. Electroluxin varsi-imuri on meillä kunniapaikalla olohuoneen ja keittiön välisellä seinustalla, josta se on helppo napata töihin.
Mietin tätä kirjoitettaessa, kuinka hankalaa siivoaminen on ollut ennen mikrokuituliinoja. Esimerkiksi lasipintoja on vaikea saada raidattomiksi pelkällä… Mitä materiaalia tiskirätit nyt ovat, selluloosaa?
Viikkosiivoukseni etenee yleensä samalla kaavalla: laitan pyykkikoneen päälle ja imuroin, pyyhin pölyt ja siistin keittiön sekä pesen vessan. Sitten valitsen jonkun tietyn kohteen, johon paneudun vähän tarkemmin. Tällä kertaa se oli meikkilaatikko, ja voi hyvin sanoa, että jo oli aikakin :D
Say no more.
Siveltimetkin pääsivät kylpyyn.
Mitä veikkaat, montakohan päivää laatikko kestää tämännäköisenä? ;)

Vapaalle.

Kolmen yön jälkeen on taas vapaa-ajan vuoro. Ajattelen sen näin siksi, että öiden välinen aika on jatkuvaa kellon tuijottelua, eikä sitä oikein miellä vapaa-ajaksi vaikka kotona olisikin.

Nukkumaan!

Maanantai on monelle viikon ensimmäinen työpäivä, mutta sattuneesta syystä minulle sillä ei ole työn kannalta mitään merkitystä. Minulle se tarkoittaa agilitytreenejä. Oikeastaan se on ainoa viikottain toistuva säännöllinen asia elämässäni :D

Kisu etualalla, Figo takana. Sadetakit Hurtan.

Illaksi vielä shoppailuvinkki: Natural Goods Company aloitti syysalen, jossa tuotteita on myynnissä jopa -60% alennuksella! Ainakin Haut-Ségalan öljyistä ja kukkaisvesistä oli ihan reippaat alennukset. Zuiin meikeistä oli raapaistu 10 pinnaa pois, mikä on varmasti turvallinen määrä, koska isommalla alennuksella varasto saattaisi tyhjentyä :D Lisäksi jos haluaa ennakoida ensi kesää (tai laukut ovat jo pakattuna reissua varten), niin Biosoliksen aurinkovoiteet ovat puoleen hintaan.

Itse ajattelin kotiuttaa ainakin Khadin tasapainottavan hiusöljyn, jota ainakin Katjan blogissa on hehkutettu. Pitää tehdä tästä hiusprobleemasta joku kooste sitten kun tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Ja siis minunhan PITI pidättäytyä kosmetiikkaostoksista ennen I love me- messuja, mutta ei kai akuuttia hätää lasketa?