Ikävä valoa – matkakertomus Kosin saarelta

Auringon laskiessa sopivasti ensimmäisen kerran silmiä aukoessa alkaa kummasti kaivata lähemmäs tuota suurta tähteä. Vaikka pidänkin syksystä kynttilöineen ja takanlämmityksineen, tuli tarve kaivaa syyskyisen Kosin matkamme kuvat esiin ja haaveillä hieman seuraavasta reissusta. Matkakuumehan on tunnetusti krooninen vaiva :D

Matkamme ajoittui elo-syyskuun vaihteeseen, eli Kreikassa oli silloin vielä täysi kesä. Kos oli kolmas kertamme Kreikan saarilla, ja olin aluksi hieman skeptinen. Kos oli mielessäni pinnallisen bilepaikan ja jotenkin levottoman lomakohteen maineessa. Eihän bilettämisessä mitään vikaa ole, mutta öisin on mukava saada nukuttua ilman pommisuojantasoista äänieristystä.

Matkanjärjestäjämme oli tuttu ja turvallinen Apollomatkat. Lentoyhtiö sen sijaan oli ensimmäistä kertaa kreikkalainen, ja vaikka jotain fiksua lama-ajan-kone vitsiä väännettiinkin, päällimmäisenä mieleen jäi lennolla tarjolla olleet herkulliset oliivit. Aivan kuin olisimme hypänneet suoraan Kreikkaan astuttuamme lennolle :) Ehkä Finnair voisi tarjoilla kaukomatkaajille mustikoita? ;)

Hotellimme oli paikallisen luokituksen mukaan viiden tähden arvoinen, kooltaan suomalaisellakin mittapuulla hyvin suuri Kipriotis Panorama. Lomakohteita valitessa pidän aina yhtenä kriteerinä vähintään neljän tähden majoitusta – paikallisella luokituksella. Ne kun voivat poiketa huomattavasti suomalaisesta. Niin oli tälläkin kertaa. Vaikka Panoraman puitteet olivat ulkoisesti oikein edustavat vastaanoton marmorilattioineen, näkyi pienemmissä yksityiskohdissa monenlainen viimeistelemättömyys, joka ei tulisi suomalaisessa viiden tähden hotellissa kuuloonkaan. Toisin sanoen, jos haluat ”oikeasti” vähintään kolme tähteä, valitse neljän tai mielellään viiden tähden hotelli.

Kipriotis Panoraman etupiha.

Allasaluetta (ja -baari)

Aurinkotuolit olivat jo parhaat päivänsä nähneet, osa oli ihan rehellisesti rikki.

Hotellin aamupala oli runsas, ja varsinkin ilman ruokavaliorajoitteita oleva asiakas sai kyllä triglyseridiarvonsa pilviin heti aamusta. En ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi hotellien aamiaisella täytyy olla kymmentä sorttia leivoksia? Onneksi terveellinenkin aamupala oli helppo koostaa, sillä tarjolla oli salaattiainekset ja kokki valmisti munakkaita asiakkaan toivomista raaka-aineista. Eikä tietenkään pidä unohtaa runsasta hedelmätarjontaa ja kreikkalaista jugurttia, jota oli tarjolla jokaisena aamuna kuten olettaa sopi.

Rannalla ja altaalla löhöilyn lisäksi suosituimmaksi loma-aktiviteetiksemme muodostui skootteriajelu eri puolille saarta. Suosittelen sitä lämpimästi, jos matkaseurana on mopokortin omaava henkilö -Kreikassa se nimittäin vaaditaan. He kyllä tietävät, että Suomessa ennen vuotta -85 syntyneet saavat ajaa ilman korttia, mutta naureskellen kertovat ettei se käy siellä päinsä. Skootterin saa vuokralle aika edullisesti, Kosilla päivävuokra oli noin 15 euroa. Ajokulttuuri on Kreikassa hieman toisenlainen kuin Suomessa, joten ajeluun kannattaa suhtautua avoimin mielin :D Omatoiminen kiertely kannattaa, jos haluaa nähdä ”mainoskuvien ulkopuolelle” ja kurkistaa paikallisten arkeen muutenkin kuin tilaamalla oluen lähitavernasta.

Ajelimme saaren pohjoisrantaa pitkin, ja poikkesimme hieman päätieltä ;) Se vaati hieman seikkailumieltä, koska karttaan ei ollut merkitty aivan kaikkea, mitä tuli vastaan.

Tienviitta?

Löytyihän se lopulta: Paradise Beach

Toiseksi viimeisenä päivänä kävimme suositulla kolmen saaren risteilyllä, ja pidimme siitä kovasti. Kosin pääkaupungin (joka on myös nimeltään Kos) satama on täynnä risteilyaluksia ja matkoja myyviä sisäänheittäjiä. He eivät kuitenkaan mitenkään häiritsevän aggressiivisesti yrittäneet kaupata matkojaan, vaan kertoivat ystävällisesti mitä risteilyn hintaan kuuluu. Valitsimme oman laivamme vasta aamulla kävellessämme satamaan ihan sen perusteella, missä näytti olevan vähiten matkustajia. Ruuhkaisimmalla laivalla matkustajat näyttivät olevan kuin ne kuuluisat sillit suolapurkissa. Ei paljoa houkutellut :D Omalla laivallamme saimme hyvät makuupaikat kannelta, ja muihin matkustajiin jäi sopiva hajurako ;) Kaikkien saarien kohdalla pysähdyttiin noin tunniksi, joten niihin ehti tutustua hyvin. Samalla tuli jaloiteltua ja ihmeteltyä pienten kylien elämää.

Kosin satama.
Kalymnos.
Kalastaja työssään.

Plati

Merisieniä
Pserimos. Siellä ei ole asutusta, joten laiva ankkuroitui lähelle rantaa ja halukkaat saivat käydä uimassa.

Pidin koko viikon ajan huolen siitä, että aurinkosuojaa tuli läträttyä useamman kerran päivässä.
Mukana matkalla oli Lovean SPF 30 aurinkosuihke, ja se osoittautui hyväksi valinnaksi. Kevyt emulsiomainen koostumus imeytyi nopeasti eikä tuntunut liian rasvaiselta. Ilokseni voin myös todeta, että kaukana ovat ajat, jolloin luonnonkosmetiikan aurinkovoiteet saivat ihon loistamaan valkoisena naapurisaarelle saakka ;D Himmeä, läheltä katsoen erottuva pinta fysikaalisesta suojasta tietenkin jää, mutta koostumukset ovat kyllä tulleet hurjasti eteenpäin.

Laivan kannella oli ihanaa nauttia auringosta. Eikä iho hohda valkoisena fysikaalisesta suojasta huolimatta ;)

Ravintoloissa gluteenittomuus ymmärrettiin kiitettävän hyvin, ja sain joka kerta maistuvaa ruokaa. Suosikiksemme muodostui Tripadvisor-hitti Broadway, jota ei ollut kehuttu turhaan. Ruoka ja palvelu oli aivan loistavaa, ja tunnelma mukavan leppoisa. Lomailijan kannalta täydelliset puitteet. Jos ravintolasta jotain miinusta haluaa hakea, niin maisemasta se ei pisteitä saa. Broadway sijaitsee Kosin kaupungin sisäosissa ja pöydästä saa katsella vastapäisen kerrostalon ikkunoita.

Niin hyvää.

Ruokailimme myös kahdessa suositussa näköalaravintolassa. Ensimmäinen sai kunnian olla idylliseen Zian kylään suuntautuneen skootteriajelumme lounaspaikka. Ravintola Olympia 2 oli juuri niin hyvä kun toivoa voi, ja maisema oli täydellinen. Ruoka oli todella hyvää (vaikka salaatissani olikin liian vähän oliiveja), ja palvelu ystävällistä.

Olympia 2:n terassinäkymä. Ei voi valittaa.
Olympia 2:n näkemys kreikkalaisesta salaatista. Muuten erinomainen, mutta oikeasti, kaksi oliivia?!

Sen sijaan toinen näköalastaan kuuluisa paikka, Lofaki, oli meille pienoinen pettymys. Ehkä se johtui toisaalta suurista odotuksista, mutta sekä palvelussa, että ruuassa olisi ollut parantamisen varaa. Palvelu oli hidasta, ruokaa joutui odottamaan todella kauan. Ja se oli vain ihan ok. Siellä törmäsi kreikkalaisten pääruokien perinteisimpään ongelmaan eli ruuan mauttomuuteen. Minunkin lohiannoksestani puuttui suola kokonaan. Onneksi pöydässä oli mausteita. Maiseman puolesta voin suositella paikkaa, auringonlasku oli siellä todella upea näky. Mutta jos loma on lopuillaan ja haluat varmasti hyvää ruokaa, kannattaa valita joku muu paikka.

Näkymä Lofakin terassilta. Ravintola on upealla paikalla, harmi ettei ruoka vastannut odotuksia.

Shoppailun ystäväkään ei Kosilla tule pettymään, tarjolla on runsaasti paikallisia elintarvikkeita oliiviöljyt ja hunajat etunenässä. Kosmetiikkaostoksilla kannattaa olla tarkkana, sillä törmäsin useissa purkeissa mainostekstiin ”organic” ja vilkaistessani inciä huomasin kyseessä olevan synteettisen kosmetiikan edustaja luomuoliiviöljyllä höystettynä. Luonnonkosmetiikkaakin Kosilta voi löytää, mutta sitä ei ihan jokaisessa kojussa ole tarjolla.

Tuonne! Tämä kauppa löytyi Ziasta.
Suloisia laventelipakkauksia :) 
Hinnoissa oli, no, pieni turistilisä.

Etukäteen kohuttu pakolaistilanne huolestutti hieman etukäteen, mutta en kokenut heistä mitään haittaa turisteille. Ainoastaan roskaaminen harmitti – rannat olivat täynnä pelastusliivejä ja kaikenlaista muutakin sälää. Ja tietenkin satama-alueella oli satoja pakolaisia odottelemassa matkaa kohti mannerta.

Kaiken kaikkiaan loma Kosilla oli erittäin onnistunut ja lähtisin sinne uudestaankin, jos sopiva lomatarjous sattuisi kohdalle. Muutama paikka jäi kaivelemaan, koska viikko osoittautui jälleen liian lyhyeksi ajaksi kaiken näkemiselle :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *