Kun minulta kysytään, missä tuotteissa olisi tärkeää vältellä synteettisiä aineita, vastaan yleensä, että kaikissa mahdollisissa niissä mitä syöt tai ovat kosketuksissa limakalvojen kanssa. Eli ainakin huulipuna ja hammastahna. Hammastahnojen sisältämistä turhista kemikaaleista on keskusteltu valtamediassakin jo pitkään, mutta silti ne Pepsodentit vain keikkuvat pitkissä riveissä markettien hyllyillä. Kai niitä sitten edelleen ostetaan.
Mikä niissä sitten on vikana? Ja miksi ihmiset ostavat niitä siitä huolimatta? Jälkimmäiseen ei varmasti ole yksiselitteistä vastausta, mutta tuohon ensimmäiseen kysymykseen saa vastauksen kääntämällä tuubin toisinpäin ja kohdistamalla katseen ainesosaluetteloon. Synteettisten hammastahnojen pahis numero yksi on kiistattomasti triklosaani.
Triklosaani on antimikrobinen aine, jonka käyttö on EU:n alueella kielletty elintarvikkeissa vuonna 2010. Onneksi hammastahna on tuote, jota kukaan ei niele, eihän? Triklosaani ei ole haitallinen vain bakteerien näkökulmasta, vaan myös sille altistuvalle yksilölle ja tämän ympäristölle. Triklosaani on luokiteltu hormonihäiritsijäksi, joka käyttäytyy elimistössä estrogeenin tavoin. Myös kalojen elimistössä kertyessään vesistöihin. Lisäksi sen antimikrobinen ominaisuus aiheuttaa ongelmia, kukapa ei nykypäivänä olisi kuullut termiä antibioottiresistenssi?
Triklosaanin lisäksi synteettisissä hammastahnoissa käytetään vaahtoavana ainesosana sulfaatteja, yleensä natriumlauryylisulfaattia, joka on yksinkertaisesti niin voimakas että kuivattaa samalla suun limakalvot. Tästä ovat merkkinä esimerkiksi suun kipeät haavaumat eli aftat.
 |
| Kuva: Wikimedia Commons |
Eikä myöskään vältytä mainitsemasta muotipahiksia eli parabeeneja, jotka toimivat hormonihäiritsijöinä sen lisäksi, että huolehtivat tuotteen säilyvyydestä. Niitäkin siis hammastahnoissa on, ja on kai itsestäänselvää, että jos niitä ei halua iholleen niin vielä vähemmän suuhunsa. Kuitenkin poishuuhdeltavassa tuotteessa olisin parabeeneista vähiten huolissani.
Fluorista ja sen haitoista väitellään paljon, ja kummallista tässä väittelyssä on, että tavallaan molemmat osapuolet ovat oikeassa. Fluori on nieltynä myrkyllistä. Kuitenkin se on tutkimuksissa osoitettu hyödylliseksi hampaiden terveydelle. Eli on tärkeää pitää sen vaikutus paikallisena ja huuhdella suu huolellisesti hampaidenpesun jälkeen. Ajattelen sen tällä tavalla kompromissina.
Olen kuullut hammashoitajalta myös ohjeen olla huuhtelematta suuta pesun jälkeen, jotta fluori jäisi vaikuttamaan pitemmäksi aikaa. Jokainen tehköön tässä kohtaa omat ratkaisunsa.
 |
| Kuva: Wikipedia |
Onneksi synteettisille vaahtoatuleenenästäkin- hammastahnoille on vaihtoehtoja. Tavallisesta marketistakin voi löytää oikein mallikelpoisella sisällyksellä varustetun tahnan, kun pitää silmällä noita kaikista kriittisimpiä ainesosia.
Jatkan tällä teemalla vielä tällä viikolla, luvassa on kahden hippihammastahnan vertailu ;)