Kerroksia
Kauneudesta ja elämästä

Elina

Posts by this author:

Uusi suomalainen innovaatio: Puhtikaura!

On pakko todeta heti alkuun, että nyt on Suomessa tehty tuote, jonka brändääminen on osunut nappiin pakkauksen viimeisteltyä ulkoasua myöten. Ensinnäkin, kuinka paljon hienommalta kuulostaa ”kaurapuuteri”, kuin esimerkiksi kaurajauhe? :D Puhtikaura on siis suomalainen uusi tulokas proteiinijauheiden kenttään, ja todellakin erittäin tervetullut sellainen. Ensisijaisesti toivoin tästä vaihtelua riisiproteiiniin, joka aina välillä tökkii…

Puhtikaura tehdään suomalaisesta täysjyväkaurasta. ”Ekstruusion” avulla kovassa lämpötilassa ja paineessa esikypsytetyn tuotteen kerrotaan sitovan hyvin nestettä ja pitävän pitkään kylläisenä. Tuotetta mainostetaan myös korkealla proteiinipitoisuudella. Se on myös vuoden 2016 Suomalainen elintarvike. Kontaminaation vuoksi tuotetta ei voida laskea gluteenittomaksi, joten keliaakikoille se ei sovi.

Purkin taakse vilkaisemalla selviää jauheen sisältö. Ikävä kyllä aivan täysin tuote ei mielestäni hypetystään ansaitse. Sataa grammaa kohti tosiaan on mukavat kolmetoista grammaa proteiinia ja yksitoista grammaa kuitua, mutta jauhe on niin kevyttä, että suositeltu yksi annos (1 dl) painaa nopealla päässälaskulla noin 40 grammaa eli annoksen kuitu- ja proteiinimäärä tippuu aika pieneksi.

Jos verrataan vaikka kasviproteiineista yleisimmin käyttämääni Puhdistamon riisiproteiiniin, jonka proteiinipitoisuus sadassa grammassa on hieman yli 70 grammaa, jää Puhtikaura auttamatta kakkoseksi. Eli samalla viivalla tuotteet eivät missään nimessä ole. Kieltämättä hieman ihmetyttää, että jos kerran riisistä saadaan irti tuollaiset proteiinipitoisuudet, niin miksei sitten kaurasta..?

Kun tuosta pienestä kauneusvirheestä pääsee yli, on Puhtikaura oikein kelpo tuote. Siihen pitää vain suhtautua eri tavalla kuin tavalliseen proteiinijauheeseen. Olen viime aikoina käyttänyt sitä heraproteiinin rinnalla tuomassa täyteläisyyttä proteiinijuomaan, ja ehkä jopa vähän koukuttunut siihen. Jauhe maistuu hyvälle (jos tykkää kaurasta) ja sekoittuu kohtalaisen hyvin nesteeseen. Pelkällä lusikalla sekoitellessa saa tosin varautua paakkuihin.

Puhtikauralla on myös kätevää lisätä ruokaisuutta (kaura)jugurttiin tai muuhun lusikoitavaan välipalaan. Kaurapohjaisten ”jugurttien” pioneeri Yosa tiputti ilahduttavasti Metsämarjajugurttinsa sokeripitoisuutta (tai ainakin minulla on mielikuva, että siinä on aiemmin ollut enemmän kuin kuutisen prosenttia), joten sitä on tullut ostettua vähän paremmalla omallatunnolla viime aikoina. Yksinään se on kuitenkin aika kevyt välipala, vaikka joukkoon laittaisi marjojakin. Mutta kun sekaan lisää sopivassa suhteessa riisiproteiinia ja Puhtikauraa, pysyy nälkä poissa huomattavasti kauemmin.

Yosa Metsämarja feat. Puhtikaura
noin kolmannes Yosa marjajugurtista
vajaa desi riisiproteiinia
1-2 rkl Puhtikauraa
Kauramaitoa sopivasti (huomaat kyllä)
Marjoja tai mitä mielesi tekee sotkea joukkoon
Joko sinä olet ennättänyt kokeilla Puhtikauraa?

Kalliojärven kierros

Kävimme pari päivää sitten kiertämässä Kalliojärven kierros– nimisen reitin, joka nimensä mukaisesti kulkee Kalliojärven ympäri. En yleensä hirveästi harrasta tällaisia luontopolkuja, ihan jo sen vuoksi että on mukavampaa kun lenkillä ollessä ei tule kokonaista pataljoonaa ihmisiä vastaan. Tällä kertaa kuitenkin saimme olla lähes keskenämme, vain muutama muu retkeilijä oli paikalla uhmaamassa sateista säätä.

Pitkulainen Kalliojärvi muistuttaa jokea kapeimmissa kohdissaan.

Reitin alkupään löytäminen vaati kartan tarkkaa tutkimista, sillä paikan löytäminen oli tehty vähän haastavammaksi jättämällä osoitetiedot pois paikasta kertovilla sivustoilla. Tiedoksi siis seuraaville menijöille, että lähtöpaikka sijaitsee Kalliojärventiellä (loogista). Paikalle on myös opastekyltit Rasikummuntieltä.
Polkun on merkitty sinisellä maalilla merkatuilla puilla, joten eksymistä ei tarvitse pelätä. Reitin varrelta löytyy kivoja paikkoja piknikille ja hifistelijöille löytyy laavu, jos tekee mieli sytyttää nuotio.

Vaikka reitti on aika paikoitellen aika haastava, se ei ollut fyysisesti niin raskas kuin kuvittelin. Hankalakulkuisissa kohdissa kun oli pakko mennä hitaasti :D Jätin sitten suosiolla kuntoilun Kisulle ja keskityin itse valokuvaamiseen.

Ei hullumpi tapa viettää sitä viikon ainoaa vapaapäivää ;) 

Laatua kohtuuhintaan: Boho Volume ripsiväri

Boho on ranskalainen värikosmetiikkaan keskittyvä Cosmebio-sertifioitu luonnonkosmetiikkabrändi, joka saapui Suomeen viime kesänä. Syytetään nyt sitten vaikka ruuhkaa meikkipussissa, mutta sain sarjan ensimmäisen tuotteen käsiini vasta pari viikkoa sitten :) Ripsivärin mentävä paikka ilmaantui (ei oikeasti, niitä on edelleen liikaa) ja kävin ostamassa ainakin Kempparin Nooran kehuman  tuuheuttavan ripsivärin, eli testivuorossa on Boho Volume ripsiväri.

Minulla ei ollut mitään erikoisempia odotuksia tuotteelle, koska rajoituksia on jo omasta karvoituksesta lähtien. Kuten tiedätte, niitä värjättäviä ripsia ei ole kovin montaa enkä koskaan odota minkään ripsivärin pystyvän maagisiin suorituksiin.

Mutta kappas! Boho otti ja yllätti useammallakin osa-alueella. Ensinnäkin se levittyy hyvin. Ei paakkuja tai muita outoja kökköjä. Taivutukset pysyvät, kunhan antaa edellisen kerroksen kuivahtaa ennen seuraavan levittämistä.
Kaksi kerrosta antaa jo melkoisen näyttävän (kaikki on niin suhteellista :D) lopputuloksen. Harja on sopivan kokoinen ja annostelee värimassaa ongelmitta. Ainoa pieni miinus tulee väriputkilon aukosta; harjaa on vaikea laittaa sinne takaisin ilman, että ripsiväriä tursuu reunoille ja tilsiintyy kierteiden väliin.

Tässä ja alla yksi kerros ripsiväriä
  
Tässä ja alla toinen kerros. Minulla on ripset! :D

Viimeinen tähti Bohon ripsivärille tulee pysyvyydestä. Se on kestänyt niin tihkusateessa tehdyt lenkit kuin ällöhikiset joogatunnitkin (samaisella tunnilla ystäväni Benecos matkasi kohti poskia).

Ripsiväri on pakattu hauskannäköiseen, ja varmasti erottuvaan vihreään pakkaukseen. Boho panostaa ekologisiin pakkausmateriaaleihin, minkä vuoksi tässäkään ei nähdä muovia ainakaan päällimmäisessä kerroksessa. Pakkaukset eivät näytä halvalta, vaikka varmasti kustannuksia laskevatkin verrattuna ylellisempiin.

Kuluttajalle tämä näkyy tuotteiden hinnoittelussa, joka on todellakin kohtuullista. Tuoksuja lukuunottamatta sarjan kaikki tuotteet maksavat alle 20 euroa (kyseinen ripsiväri 16,50 euroa), eli se sijoittuu luonnonkosmetiikan meikkisarjojen edullisimpaan päähän. Laadusta ei kuitenkaan ole tingitty. Testailin nimittäin samalla kämmenselkään muitakin sarjan meikkituotteita, ja niissähän oli pigmenttiä oikein mukavasti!

Jälleenmyyjiä Boholla on aika kattavasti ympäri Suomea, ja verkkokauppaedustus on sitten vähäisempi. Jos merkin kotisivujen listaus on ajantasalla, tuotteita löytyy verkosta ainoastaan Hyvinvoinnin Tavaratalosta. Joensuussa Bohoa myy Ecoteekki ja täällä Lehmossa (yllätyin!) Kauneussalonki Pinni & Puuteri.

Joko sinä olet ehtinyt testata Bohon meikkejä? Ja mitä pidät blogin uudesta bannerista?

Back to basics: Terveellisen smoothien ABC

Viime talvena uutisoitiin (taas) kuinka niin muodikkaat vihersmoothiet pilaavat ihmisten terveyden olemalla täynnä pelkkää hedelmäsokeria ja sisältämällä hillittömät määrät energiaa. On tietenkin valitettavaa, jos joku tekee pirtelönsä pelkästä banaanista ja viinirypäleistä (ja laittaa sekaan kaksi salaatinlehteä = viherpirtelö). Noin sen ei tietenkään pitäisi mennä, jos haluaa blendata tasapainoisen aterian -tai sen korvikkeen, ihan kuinka vain asia halutaan ilmaista.

Hyvän pirtelön peruselementit

Ajatuksella koostetusta smoothiesta löytyy kaikki ravintoainekomponentit, joita söisit muillakin aterioilla. Vain painotukset vaihtelevat. Ja nämähän ovat ei-tärkeysjärjestyksessä:

  • Hiilihydraatit
  • Proteiinit
  • Rasvat
  • Kuidut
  • Vitamiinit ja antioksidantit

Hiilihdraattien lähde kannattaa valita pirtelön käyttötarkoituksen mukaan. Kuinka kauan haluat sen pitävän nälkää? Tarvitsetko nopeasti energiaa urheilusuorituksen jälkeen? Tästä ryhmästä valitset myös tarvittavan makeutuksen. Hyviä hiilihydraatinlähteitä ovat esimerkiksi:

  • Hedelmät (banaani on klassikko)
  • Kuivatut hedelmät ja marjat
  • Viljat oman sietokyvyn mukaan
  • Hunaja

Proteiininlähdettä valitessa joutuu usein turvautumaan jauhemaisiin valmisteisiin ihan käytännön syistä. Vaikka erilaisissa siemenissä ja pähkinöissä onkin proteiinia, ei niitä kannata laittaa pirtelöön niin paljon, että kaivattu proteiinimäärä täyttyisi. Ja paljonko sitä sitten tulisi olla? Maaginen 20g proteiinia on lukema jokaisen rahkapurkin kyljessä. Määrää voi pitää suuntaa-antavana, mutta suhteuttaisin sen myös päivän muihin aterioihin. Jos syöt viisi kertaa päivässä fiksusti koostettuja annoksia, et ole kehonrakentaja tai satakiloinen mies niin et välttämättä tarvitse niin paljon. Mutta jos syöt kuten minä eli noin kolme kertaa päivässä, on tekemäsi smoothie merkittävä osa päiväsi ruoka-annoksia, ja silloin pitää proteiiniakin olla tarpeeksi.

  • Proteiinijauheet. Eniten käytän riisiproteiinia (Puhdistamo) ja heraa (Foodin).
  • Munanvalkuainen
  • (siemenet ja pähkinät)

Rasvaakin täytyy olla mukana. Ensinnäkin se lisää smoothien energiamäärää ja pitää sinut pitempään kylläisenä. Lisäksi tankkaat samalla elimistöösi hyviä rasvahappoja.

  • Kylmäpuristetut öljyt (hampunsiemen-, vehnänalkio-, MCT-/kookos-…)
  • Pähkinät ja siemenet
  • Avokado

Kuitujen saannista voisi kirjoittaa omankin postauksen, mutta lyhyesti sanottuna niiden roolia ei voi korostaa liikaa. Suomalaisten kuituköyhä ruokavalio on jo yksinään pätevä syy alkaa nauttia yksi päivän aterioista juotavassa muodossa. Pirtelöön kun saa piilotettua napakan annoksen kuitua. Sitä pitäisi saada päivässä vähintaan 25-30g, joten suhteuta taas käyttämäsi määrä päivän muihin aterioihin. Noin 10g on hyvä määrä.

Vitamiinien ja antioksidanttien lähteet määrittävät juomasi ulkonäön eli antavat sille joko hienon tai karmean värin, riippuen mitä makuja yhdistelet :D Tässä kohtaa marssit siis kauppasi HeVi-osastolle ja pakastealtaalle, ja alat käyttää mielikuvitustasi. Tummempi vihreä on aina voimakkaampi (sekä terveysvaikutuksiltaan että maultaan) kuin vaalea, joten suuri määrä voimakkaanmakuista vihreää saattaa tarkoittaa ruohonleikkuujätteen makuista smoothieta, jota joudut sitten makeuttamaan kaksin käsin saadaksesi sen alas (kokeiltu on :D). Totuttele rauhassa uusiin makuihin.

  • Vihreät eli erilaiset salaatit ja yrtit (yrttien kanssa ole varovainen)
  • Marjat ja (hedelmät)
  • Erilaiset viherjauheseokset
  • Pähkinät ja siemenet

Kuten huomaat, samoja ainesosia löytyy eri kategorioista. Kun on kyse ruuasta, näin sen kuuluu ollakin. Koska ruoka ei ole vain yksi ravintoaine :)

Seuraava kysymys, joka pirtelöntekijälle tulee mieleen, on siinä käytettävä neste. Itse käytän yleensä vettä tai kauramaitoa, ja on varmasti itsestäänselvyys, että mehuilla ei kannata kamalasti lotrata, tai pirtelön sokerimäärä nousee taivaisiin. Myös kookosmaito tai -vesi sopii hyvin, ensiksi mainittua käyttäisin ehkä mielummin marjaisiin pirtelöihin kuin vihreisiin.
Nesteen määrän valitset sen mukaan haluatko juoda vai lusikoida aikaansaannoksesi. Tässä kohtaa on merkitystä myös käyttämälläsi tehosekoittimella; mitä paksumpi seos sitä enemmän tarvitaan voimaa.

Nopea treenipalkkari (sata kertaa parempi kuin Gainomax)

1 pieni banaani
100 g mustikkaa tai muita marjoja
1 annos heraa (Foodin vanilja)
sopivasti kauramaitoa tai vettä
(1 reilu rkl Puhtikauraa)

Blendaa ainekset. Nauti <3

Ennakkoluuloja kumoamassa: Nurmen palasaippuat

Mainitsin joskus julkisesti, että palasaippuat ovat minulle kammotus. Olen aina kokenut ne liian pesevinä, enkä pidä siitä narskuvasta tunteesta, jonka ne jättävät iholle. Nordic Health Systemsilla tartuttiin tähän ja minut haastettiin kokeilemaan yrityksen maahantuoman luonnonkosmetiikkasarjan Nurmen palasaippuaa. Tartuin siihen mielenkiinnolla, koska aiemmat (muinaiset) kokemukseni palasaippuoista ja niiden iholle jättämästä ällöttävästä nahkeudesta olivat vuodelta, jota en enää kyennyt muistamaan :D Ehkä olin vältellyt niitä turhaan?

Sain testattavakseni kaksi palasaippuaa, joista toinen herätti minussa ihastusta jo ennen kuin olin päässyt pesulle asti. Saippua on piilotettu huovutetun lampaanvillan sisään..! Se toimii siten myös kevyenä kuorintana. Pakkauksessa ohjeistetaan myös jättämään saippuaa ympäroivä villa uusiokäyttöön saippuan kuluttua pois. Sitä voi käyttää vaikka kasvojen puhdistuksessa.

Toinen saippuoista (Porkkana-vitamiinisaippua) on perinteisemmän näköinen, eikä aluksi herättänyt mitään erikoisempia intohimoja. Urtekramin nestemäisen saippuan loputtua vessasta päätin, että nyt on aika tarttua sitä kuuluisaa härkää sarvista. Ostin jopa telineen sille kun hoksasin, että touhu on hieman epäsiistiä ilman sellaista :D Villaan kääritty saippuahan ei moista tarvitse, se pärjää mainioisti muiden tuotteiden kanssa kylpyhuoneen vaunussa.

Porkkana-vitamiinisaippuan ainesosat ovat kieltämättä miellyttävää luettavaa. Öljyä toisensa perään. Tuotetta mainostetaan niin hellävaraiseksi, että sitä voisi käyttää myös kasvojen pesuun. Tämän jätin tällä kertaa testaamatta, oikeastaan siksi että muistin sen vasta kun sitä oli jo tovi käytetty käsien pesuun. En suosittele käyttämään samaa palasaippua sekä käsille, että kasvoille.

Molemmat saippuat ovat oliiviöljypohjaisia (incit löydät linkkien takaa), ja koostumuksen täyteläisyys todellakin riittää kumoamaan perinteisen saippuamaisen kuivattavuuden. Jouduin siis muuttamaan mielipidettäni :D Iho kyllä märkänä tuntuu hieman narskuvalta, mutta tunne häviää heti sen kuivuttua.
Huopasaippua on käytössä juuri niin suloinen kuin sen voisi olettaakin olevan. Iho jää miellyttävän pehmeäksi, eikä tähän aikaan vuodesta tarvitse sen päälle muuta kosteutusta.  Ainoa miinus tämän kohdalla on, että se kuluu hämmentävän nopeasti. Porkkanasaippuakin on osoittautunut kelpo kaveriksi. Kädet tuntuvat pesun jälkeen samalta kuin kevyen kosteusvoiteen jälkeen. Ainoastaan käyttötapa on mielestäni wc-tiloihin huonosti soveltuva (kaikki kun eivät ajattele millä kädellä sitä saippuaa ottavat). Voi kun saisi yhtä kosteuttavan nestesaippuan!

Kumpikaan saippuoista ei ole voimakastuoksuinen. Porkkanasaippuassa on mieto sitruksinen ja ”yrttinen” tuoksu, jotka tulevat siinä olevista salvia- ja appelsiininkuoriöljystä. Huopasaippuaa käyttäessä ei aisti eteeristen öljyjen tuoksua, koska siinä ei ole sellaisia. On vähän kamalaa sanoa näin tylsästi, mutta minun nenääni se tuoksuu ihan vain saippualle :D Joten jos tuoksu kuuluu osaksi suihkutteluasi, kannattaa kokeilla jotain toista vaihtoehtoa.

Joensuulaisille on tässä kohtaa hyvä uutinen: Lifen muututtua ECOteekiksi sen valikoima laajentui reippaasti kosmetiikan osalta, ja nyt myös Nurmen tuotteet löytyvät kaupan hyllyltä! Sinne oli tullut myös muita herkullisia uutuuksia, mutta niihin palaan toisella kertaa ;)

Käytätkö sinä palasaippuoita, vai oletko vannoutunut nestesaippuoiden käyttäjä?