Elina

Posts by this author:

Ikävä valoa – matkakertomus Kosin saarelta

Auringon laskiessa sopivasti ensimmäisen kerran silmiä aukoessa alkaa kummasti kaivata lähemmäs tuota suurta tähteä. Vaikka pidänkin syksystä kynttilöineen ja takanlämmityksineen, tuli tarve kaivaa syyskyisen Kosin matkamme kuvat esiin ja haaveillä hieman seuraavasta reissusta. Matkakuumehan on tunnetusti krooninen vaiva :D

Matkamme ajoittui elo-syyskuun vaihteeseen, eli Kreikassa oli silloin vielä täysi kesä. Kos oli kolmas kertamme Kreikan saarilla, ja olin aluksi hieman skeptinen. Kos oli mielessäni pinnallisen bilepaikan ja jotenkin levottoman lomakohteen maineessa. Eihän bilettämisessä mitään vikaa ole, mutta öisin on mukava saada nukuttua ilman pommisuojantasoista äänieristystä.

Matkanjärjestäjämme oli tuttu ja turvallinen Apollomatkat. Lentoyhtiö sen sijaan oli ensimmäistä kertaa kreikkalainen, ja vaikka jotain fiksua lama-ajan-kone vitsiä väännettiinkin, päällimmäisenä mieleen jäi lennolla tarjolla olleet herkulliset oliivit. Aivan kuin olisimme hypänneet suoraan Kreikkaan astuttuamme lennolle :) Ehkä Finnair voisi tarjoilla kaukomatkaajille mustikoita? ;)

Hotellimme oli paikallisen luokituksen mukaan viiden tähden arvoinen, kooltaan suomalaisellakin mittapuulla hyvin suuri Kipriotis Panorama. Lomakohteita valitessa pidän aina yhtenä kriteerinä vähintään neljän tähden majoitusta – paikallisella luokituksella. Ne kun voivat poiketa huomattavasti suomalaisesta. Niin oli tälläkin kertaa. Vaikka Panoraman puitteet olivat ulkoisesti oikein edustavat vastaanoton marmorilattioineen, näkyi pienemmissä yksityiskohdissa monenlainen viimeistelemättömyys, joka ei tulisi suomalaisessa viiden tähden hotellissa kuuloonkaan. Toisin sanoen, jos haluat ”oikeasti” vähintään kolme tähteä, valitse neljän tai mielellään viiden tähden hotelli.

Kipriotis Panoraman etupiha.

Allasaluetta (ja -baari)

Aurinkotuolit olivat jo parhaat päivänsä nähneet, osa oli ihan rehellisesti rikki.

Hotellin aamupala oli runsas, ja varsinkin ilman ruokavaliorajoitteita oleva asiakas sai kyllä triglyseridiarvonsa pilviin heti aamusta. En ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi hotellien aamiaisella täytyy olla kymmentä sorttia leivoksia? Onneksi terveellinenkin aamupala oli helppo koostaa, sillä tarjolla oli salaattiainekset ja kokki valmisti munakkaita asiakkaan toivomista raaka-aineista. Eikä tietenkään pidä unohtaa runsasta hedelmätarjontaa ja kreikkalaista jugurttia, jota oli tarjolla jokaisena aamuna kuten olettaa sopi.

Rannalla ja altaalla löhöilyn lisäksi suosituimmaksi loma-aktiviteetiksemme muodostui skootteriajelu eri puolille saarta. Suosittelen sitä lämpimästi, jos matkaseurana on mopokortin omaava henkilö -Kreikassa se nimittäin vaaditaan. He kyllä tietävät, että Suomessa ennen vuotta -85 syntyneet saavat ajaa ilman korttia, mutta naureskellen kertovat ettei se käy siellä päinsä. Skootterin saa vuokralle aika edullisesti, Kosilla päivävuokra oli noin 15 euroa. Ajokulttuuri on Kreikassa hieman toisenlainen kuin Suomessa, joten ajeluun kannattaa suhtautua avoimin mielin :D Omatoiminen kiertely kannattaa, jos haluaa nähdä ”mainoskuvien ulkopuolelle” ja kurkistaa paikallisten arkeen muutenkin kuin tilaamalla oluen lähitavernasta.

Ajelimme saaren pohjoisrantaa pitkin, ja poikkesimme hieman päätieltä ;) Se vaati hieman seikkailumieltä, koska karttaan ei ollut merkitty aivan kaikkea, mitä tuli vastaan.

Tienviitta?

Löytyihän se lopulta: Paradise Beach

Toiseksi viimeisenä päivänä kävimme suositulla kolmen saaren risteilyllä, ja pidimme siitä kovasti. Kosin pääkaupungin (joka on myös nimeltään Kos) satama on täynnä risteilyaluksia ja matkoja myyviä sisäänheittäjiä. He eivät kuitenkaan mitenkään häiritsevän aggressiivisesti yrittäneet kaupata matkojaan, vaan kertoivat ystävällisesti mitä risteilyn hintaan kuuluu. Valitsimme oman laivamme vasta aamulla kävellessämme satamaan ihan sen perusteella, missä näytti olevan vähiten matkustajia. Ruuhkaisimmalla laivalla matkustajat näyttivät olevan kuin ne kuuluisat sillit suolapurkissa. Ei paljoa houkutellut :D Omalla laivallamme saimme hyvät makuupaikat kannelta, ja muihin matkustajiin jäi sopiva hajurako ;) Kaikkien saarien kohdalla pysähdyttiin noin tunniksi, joten niihin ehti tutustua hyvin. Samalla tuli jaloiteltua ja ihmeteltyä pienten kylien elämää.

Kosin satama.
Kalymnos.
Kalastaja työssään.

Plati

Merisieniä
Pserimos. Siellä ei ole asutusta, joten laiva ankkuroitui lähelle rantaa ja halukkaat saivat käydä uimassa.

Pidin koko viikon ajan huolen siitä, että aurinkosuojaa tuli läträttyä useamman kerran päivässä.
Mukana matkalla oli Lovean SPF 30 aurinkosuihke, ja se osoittautui hyväksi valinnaksi. Kevyt emulsiomainen koostumus imeytyi nopeasti eikä tuntunut liian rasvaiselta. Ilokseni voin myös todeta, että kaukana ovat ajat, jolloin luonnonkosmetiikan aurinkovoiteet saivat ihon loistamaan valkoisena naapurisaarelle saakka ;D Himmeä, läheltä katsoen erottuva pinta fysikaalisesta suojasta tietenkin jää, mutta koostumukset ovat kyllä tulleet hurjasti eteenpäin.

Laivan kannella oli ihanaa nauttia auringosta. Eikä iho hohda valkoisena fysikaalisesta suojasta huolimatta ;)

Ravintoloissa gluteenittomuus ymmärrettiin kiitettävän hyvin, ja sain joka kerta maistuvaa ruokaa. Suosikiksemme muodostui Tripadvisor-hitti Broadway, jota ei ollut kehuttu turhaan. Ruoka ja palvelu oli aivan loistavaa, ja tunnelma mukavan leppoisa. Lomailijan kannalta täydelliset puitteet. Jos ravintolasta jotain miinusta haluaa hakea, niin maisemasta se ei pisteitä saa. Broadway sijaitsee Kosin kaupungin sisäosissa ja pöydästä saa katsella vastapäisen kerrostalon ikkunoita.

Niin hyvää.

Ruokailimme myös kahdessa suositussa näköalaravintolassa. Ensimmäinen sai kunnian olla idylliseen Zian kylään suuntautuneen skootteriajelumme lounaspaikka. Ravintola Olympia 2 oli juuri niin hyvä kun toivoa voi, ja maisema oli täydellinen. Ruoka oli todella hyvää (vaikka salaatissani olikin liian vähän oliiveja), ja palvelu ystävällistä.

Olympia 2:n terassinäkymä. Ei voi valittaa.
Olympia 2:n näkemys kreikkalaisesta salaatista. Muuten erinomainen, mutta oikeasti, kaksi oliivia?!

Sen sijaan toinen näköalastaan kuuluisa paikka, Lofaki, oli meille pienoinen pettymys. Ehkä se johtui toisaalta suurista odotuksista, mutta sekä palvelussa, että ruuassa olisi ollut parantamisen varaa. Palvelu oli hidasta, ruokaa joutui odottamaan todella kauan. Ja se oli vain ihan ok. Siellä törmäsi kreikkalaisten pääruokien perinteisimpään ongelmaan eli ruuan mauttomuuteen. Minunkin lohiannoksestani puuttui suola kokonaan. Onneksi pöydässä oli mausteita. Maiseman puolesta voin suositella paikkaa, auringonlasku oli siellä todella upea näky. Mutta jos loma on lopuillaan ja haluat varmasti hyvää ruokaa, kannattaa valita joku muu paikka.

Näkymä Lofakin terassilta. Ravintola on upealla paikalla, harmi ettei ruoka vastannut odotuksia.

Shoppailun ystäväkään ei Kosilla tule pettymään, tarjolla on runsaasti paikallisia elintarvikkeita oliiviöljyt ja hunajat etunenässä. Kosmetiikkaostoksilla kannattaa olla tarkkana, sillä törmäsin useissa purkeissa mainostekstiin ”organic” ja vilkaistessani inciä huomasin kyseessä olevan synteettisen kosmetiikan edustaja luomuoliiviöljyllä höystettynä. Luonnonkosmetiikkaakin Kosilta voi löytää, mutta sitä ei ihan jokaisessa kojussa ole tarjolla.

Tuonne! Tämä kauppa löytyi Ziasta.
Suloisia laventelipakkauksia :) 
Hinnoissa oli, no, pieni turistilisä.

Etukäteen kohuttu pakolaistilanne huolestutti hieman etukäteen, mutta en kokenut heistä mitään haittaa turisteille. Ainoastaan roskaaminen harmitti – rannat olivat täynnä pelastusliivejä ja kaikenlaista muutakin sälää. Ja tietenkin satama-alueella oli satoja pakolaisia odottelemassa matkaa kohti mannerta.

Kaiken kaikkiaan loma Kosilla oli erittäin onnistunut ja lähtisin sinne uudestaankin, jos sopiva lomatarjous sattuisi kohdalle. Muutama paikka jäi kaivelemaan, koska viikko osoittautui jälleen liian lyhyeksi ajaksi kaiken näkemiselle :D

Älä syö kidutettua eläintä.

Olen tämän uusimman teurastamokohun laukaisemana päätynyt jälleen miettimään arvovalintoja ruokavaliota koostaessa. Tiedän, että on oikeasti todella elitististä ajatella, että ostakaa kaikki nyt vain sitä luomulihaa, ja ostetaan sillä puhdas omatunto. Varsinkin näin lama-aikana se on todella kaukana ihmisten todellisuudesta. On kuitenkin aika nostaa pää pois pensaasta ja tiedostaa, että suomalainen lihatuotanto ei todellakaan ole niin auvoista kuin mainoksissa annetaan ymmärtää.

Keskustelin pari päivää sitten töissä asiasta kollegani (joka on samanlainen kukkis kuin minäkin) kanssa, ja oivalsin yhtäkkiä, kuinka väärin olen ajatellut tätä asiaa. Ja myös syyn, miksi suomalaiset ostavat eurolla rasiallisen jauhelihaa. Koska he voivat tehdä niin.

Onko ihmisillä oikeasti oikeus pitää yllä nykyisenkaltaista lihallamässäilyjärjestelmää ja sen edellyttämää tehotuotantoa? Joskus aikoinaan lihaa on syöty harvemmin, ja sitä on raaka-aineena arvostettu aivan toisella tavalla kuin nykyisin. Väitän, että sika-nauta-jauheliha kuuluu lähes jokaisen lapsiperheen peruselintarvikkeisiin. Moni valitsee sen myös lasten toiveesta, ja kyllähän lihapullat ketsupin kanssa maistuvat hyvälle. Mutta niin aikuiset kuin lapsetkin tottuvat kyllä uusiin makuihin, kunhan asenne on oikea.

Savikujan Venla bloggasi myös aiheesta, hänen ratkaisunsa oli vegaaniksi ryhtyminen. Arvostan ihmisiä, jotka siihen kykenevät, itse en halua olla niin ehdoton. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla hänen kasvisruokareseptejään :)

Jos eläinten kohtalo ei kiinnosta, on myös toinen tärkeä syy välittää syömänsä lihan alkuperästä. Lihan laatuun kun vaikuttaa sekä eläimen syömän ravinnon laatu, että eläimen kokema stressi. Lajityypillistä ruokaa syöneen eläimen lihassa on parempi rasvahappokoostumus kuin tehorehua popsineen lajitoverinsa. Eettisempää lihaa voi siis valita myös ”itsekkäin” perustein.

Haastankin nyt itseni ja myös sinut lisäämään kasvisten käyttöä ruokavaliossasi, muutenkin kuin lisukkeena :)

Flunssakausi on jo vauhdissa – vahvista vastustuskykyäsi ajoissa!

Vähintään kerran vuodessa, yleensä aina syksyisin, jossain paikallislehdessä on ohjeita flunssan välttämiseksi. Ohjeissa kuitenkin usein pitäydytään siinä pisteessä, kuinka yritetään olla altistumatta koko virukselle. Eli neuvotaan pesemään käsiä ja aivastamaan nenäliinaan (kuka oikeasti tekee niin?).

Kuva: Allan Foster

C-vitamiinista löytyy yleensä maininta, että sen nauttiminen saattaa lyhentää flunssan kestoa. Ravitsemuksesta harvoin puhutaan enempää.

Kuitenkin on olemassa paljonkin asioita, joita voi tehdä oman immuniteetin parantamiseksi. Toisin sanoen pidetään huoli siitä, että elimistöllä on reserviä taistella ulkopuolisia uhkia vastaan. Ja tämä on mahdollista silloin, kun kaikki energia ei kulu sisäisen tasapainon ylläpitoon. Kuulostaako monimutkaiselta?

Elimistöhän on monimutkainen järjestelmä. Mutta kyse on niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin hyvän yleisterveyden ylläpidosta. Siihen kuuluu seuraavia asioita:

  • Nuku riittävästi. Tätä ei voi korostaa liikaa.
  • Harrasta sopivasti liikuntaa ja tiedosta palautumiseen tarvittava aika
  • Syö kehosi tarpeiden mukaista ruokaa. Mikä sopii Kallelle, ei välttämättä sovi Penalle. Tarkista, ovatko makroravinteiden (hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat) suhteet kunnossa niiden tarpeeseen nähden. Syötkö tarpeeksi värikästä ruokaa (muutakin kuin tomaattikastiketta)? Jos kasviksia, marjoja ja hedelmiä ei mene yhteensä vähintään puolta kiloa päivässä, on korjaamisen varaa varmasti.
  • Huolehdi suolistosi kunnosta. 

Tylsää, eikö? Samoja ohjeita toitotetaan milloin mistäkin. Asioita, joita opetetaan jo koulussa. Totta, mutta jostain kumman syystä kovin harva tuntuu toimivan niin. Juostaan pää kolmantena jalkana paikasta toiseen, otetaan matkalta take away-happymeal matkaan ja tehdään kotonakin vielä vähän töitä tai vähintään pyyhitään pölyjä lattialistojen päältä. Lopuksi otetaan lasillinen viiniä tai pari olutta, jotta saadaan pää edes jonkinlaiseen off-asentoon. Yöunesta nipistetään, että ehtii hetken rentoutua. Kuulostaako tutulta?

Kuva: pixabay.com

Kun olet tehnyt parhaasi laittaaksesi terveytesi peruspilarit kuntoon, voit alkaa hioa yksityiskohtia.

  • Tarkista saatko tarpeeksi D-vitamiinia. Jos olet epävarma, lue aiempi kirjoitukseni.
  • Voit tankata myös C-vitamiinia esimerkiksi erilaisista marjajauheista. Jos välttämättä haluat ottaa sitä purkista, valitse valmiste (vaikka tämä), jossa ovat mukana myös bioflavonoidit pelkän askorbiinihapon lisäksi. 
  • Sinkki on tärkeä hivenaine vastustuskyvyn kannalta. Ota vähintään 15 mg päivässä ja tarkista valmisteen laatu. Pikolinaattimuodossa oleva sinkki imeytyy tehokkaimmin. Tässä valmisteessa on hyvä hinta-laatu-suhde.
  • Panosta probioottien saantiin ensisijaisesti ruokavaliosta, mutta voit myös ottaa niitä purkista. Lopussa luettelo hyviksi havaitsemistani valmisteista.
  • Muista ruokkia suolistosi hyviä bakteereja. Toisin sanoen syö ruokaa, joka sisältää prebiootteja, hiilihydraattien osia, jotka eivät imeydy ohutsuolessa vaan matkaavat paksusuoleen hyvien bakteerien ruuaksi.
  • Huomioi kuitenkin, jos kärsit vatsavaivoista, että prebioottien fermentoituessa (bakteerien popsiessa niitä) muodostuu kaasua, joka voi olla kivuliasta. Jos saat vatsakipuja perunasalaatista (–> kylmä, keitetty peruna), sipulista tai muista ns. resistenttiä tärkkelystä (toimii prebioottina eli bakteerien ravintona) sisältävistä ruuista, vältä sellaisia probioottivalmisteita, joihin on lisätty inuliinia (myös prebiootti). 
  • Arctic Warriorsilla on Puolustaja-niminen uute, jonka vaikuttavana aineena on väinonputki ja nokkonen. En ole vielä ehtinyt perehtyä siihen syvällisemmin, mutta tuotteen edustaja kertoi, että väinönputkella on antibakteerinen vaikutus, ja se puree erityisesti streptokokkeihin eli nielutulehdusta aiheuttaviin bakteereihin. Tätä uutetta en siis vielä kokemuksen syvällä rintaäänellä suosittele, mutta jos haluat kokeilla miten se toimii, eikä sinulla ole käytössä lääkityksiä (esim. Marevan) joiden kanssa väinönputki ei varauksetta sovi, niin go for it :)
  • Pakuri lienee suosituin yleisterveyttä kohentava antioksidanttipommi. Suomenkin metsissä kasvavasta lahottajasienestä on viimeisten vuosien aikana noussut vertaansa vailla oleva hitti. Suosion kasvu johtuu varmasti osittain myös siitä, että sitä saadakseen ei tarvitse enää lähteä kirveen kanssa metsään, vaan saatavilla on monenlaisia käyttötapoja uutteista jauheisiin. Itse tykkään laittaa pakurijauhetta teen sekaan, teetä menee muutenkin paljon eikä se juurikaan maistu siellä seassa.

Lisäravinteita tosiaan voi ja kannattaa käyttää, mutta nekään eivät pelasta kokonaisuutta, jos perusasiat falskaavat.

Vielä listaa laadukkaista probiooteista:

Onko sinulla takataskussa jotain lyömättömiä flunssantorjuntavinkkejä, joita tahtoisit jakaa? :)

Estelle & Thild silmämeikinpoistoaine

Ostin syyskuussa 3+1 päiviltä Estelle &Thildin silmämeikinpoistoaineen. Se sai kunnian olla ensimmäinen lajissaan, sillä aiempi suosikkini (ja myös monen muun suosikki) Lumenen silmämeikinputsari ei ole luonnonkosmetiikkaa, vaikka luonnollisia ainesosia sisältääkin.

Estelle & Thild silmämeikinpoistoaine

Ilokseni E&T selviää haasteestaan hienosti ja täyttää Lumenen saappaat oikein hyvin. Meikki lähtee vaivatta, kun muistaa antaa aineen hetken vaikuttaa ennen pyyhkimistä. Ainoa, mihin en ole tätä testannut, on vedenkestävä synteettinen ripsiväri. Uskoisin kuitenkin myös sen lähtevän ongelmitta, niin pätevää ainetta tämä on :)

Aine on pullossa kahteen osaan erottuneena, joten ennen käyttöä pulloa pitää ravistaa. Koostumus on hyvin öljyinen, eli ripsipidennysten kanssa tätä ei voi käyttää.

Estelle & Thild silmämeikinpoistoaine

En nyt oikein keksi tästä mitään kritisoitavaa, joten hehkutellaan vain :D Sanoisin, että tämä on jopa parempi kuin Lumene! Tulen aina kovin iloiseksi, kun löydän jotain niin toimivaa, ettei minun ole pakko jatkaa etsintöjä. Tietenkin mielenkiintoisia uutuuksia tai muuten uusia tuttavuuksia tulee vastaan, mutta toistaiseksi I’m keeping this ;)

Mikä on sinun salainen aseesi silmämeikinpoistoon?

Helppo siemennäkkäri ja avokadolevite (tai -dippi)

Tein eilen pitkästä aikaa siemennäkkäriä. Ohje on alunperin Jaakkolan Kaisalta bongattu, aikaa tästä on jo vuosia, joten en muista oliko kyseessä blogipostaus vai lehtijuttu… Joka tapauksessa, tätä kannattaa kokeilla jos tekee mieli leipää ja ajatus leipomisesta tuntuu vaivalloiselta. Näkkäritaikinan tekoon kun ei mene kuin muutama minuutti. Jos haluat tehdä koko pellillisen, määrät kannattaa tuplata :)

Tarvitset:

  • 2 dl mantelijauhetta
  • 2 dl siemeniä (voit laittaa useampia siemeniä sekaisin, tällä kertaa käytin pellavan- ja auringonkukansiemeniä)
  • 2 kananmunaa
  • reilu loraus oliiviöljyä
  • ripaus suolaa
Kaikki ainekset öljyä lukuunottamatta. Tällä saisi pikkulinnut villiintymään :D

Menossa uuniin

Sekoita aineet keskenään ja muotoile taikinasta leivinpaperille sopivanpaksuinen kiekko. Itse tavoittelen yleensä noin puolen sentin paksuista levyä. Paista 180-200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Melkein ehdin ottaa kuvan ennen kuin joku nälkäinen saapui paikalle :D

Odotellessa voit tehdä näkkärille levitteen, joka toimii mainiosti myös vaikkapa kasvisten dippikastikkeena:

Käytin levitteeseen kaksi avokadoa, jotka pyöräytin sauvasekoittimella sileäksi. Maustoin tahnan suolalla, bruschettamausteella ja tilkalla sitruunamehua. Hitsi miten tuli hyvää!

Juustohiiren oli pakko laittaa päälle vähän cheddaria ;)
Ääntä kohti <3